Menetelmäseloste
Aineisto
Korjausrakentamisen hintaindikaattorin tiedonkeruu perustuu kiinteistöjen omistajille kaksi kertaa vuodessa lähetettävään kyselyyn. Kiinteistöjen omistajia edustavat isännöitsijät, julkisyhteisöt ja vuokrataloyhtiöt. Kysely toistuu keväisin ja syksyisin.
Tiedonantajilta pyydetään arviota korjausrakentamisen hintojen kehityksestä viimeisen 12 kuukauden aikana. Kyselyn lopputuloksena saadaan arviot hinnanmuutoksesta prosentteina. Arvio pyydetään muodostamaan perustuen vastaajan kokemukseen tilatuista korjaushankkeista sen perusteella, miten hoidettaviin kiinteistöihin on kilpailutettu korjaushankkeita.
Isännöitsijöiltä, vuokrataloyhtiöiltä ja julkisyhteisöiltä kysytään hintamuutosta eriteltynä seuraaviin korjauskohteisiin: putkiremontit, kattoremontit, julkisivuremontit, vuosikorjaukset sekä hintamuutos korjausrakentamisessa yleisesti.
Otospoiminta
Isännöitsijöiden otos on poimittu satunnaisesti niistä toimialan 68320 (kiinteistöjen isännöinti, TOL2008) yrityksistä, joiden vuoden 2019 liikevaihto oli vähintään 100 000 euroa. Monitoimipaikkaisista yrityksistä otosyksiköt on poimittu toimipaikoittain. Isännöitsijöiden otoskoko on noin 600 isännöintialan yritystä tai toimipaikkaa.
Julkisyhteisöt (S.13 Tilastokeskuksen sektoriluokitus 2012) koostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta ja sosiaaliturvarahastoista. Otokseen on otettu suuruusjärjestyksessä 80 kerrosalassa mitaten eniten rakennuksia omistavaa julkisyhteisöä. Rakennuksiin on julkisyhteisöjen otospoiminnassa laskettu liike- ja toimistorakennukset, teollisuusrakennukset, opetusrakennukset ja hoitoalanrakennukset.
Vuokrataloyhtiöiden otokseen on poimittu 70 kerrosalassa mitaten eniten asuinrakennuksia omistavaa yhtiötä sektorirajauksella muut asuntoyhteisöt (S. 1122 Tilastokeskuksen sektoriluokitus 2012). Vuokrataloyhtiöiden otos pitää sisällään pääasiassa asuntosijoitusyhtiöitä, opiskelija-asuntoyhtiöitä ja kuntien vuokrataloyhtiöitä.
Otokseen ei ole otettu mukaan muita yrityksiä eikä yksityishenkilöitä. Näillä tahoilla ei ole katsottu olevan riittävää määrää rakennuskantaa ja sen myötä toistuvia korjausurakoita. Näiden tahojen poissaolon vuoksi omistajan näkökulma korjausrakentamisen hintaindikaattorissa jää vajaaksi erityisesti liike- ja toimistorakennuksissa, teollisuus- ja varastorakennuksissa sekä omakotitaloissa.
Laskenta
Kiinteistöjen omistajien antamista vastauksista lasketaan painotetut aritmeettiset keskiarvot, jolloin saadaan korjausrakentamisen hintaindikaattorit vastaajatyypeittäin, indikaattorit asuinrakennusten ja toimitilarakennusten korjausrakentamisesta sekä indikaattorit remonttityypeittäin.
Indikaattorit painotetaan kolmessa eri tasossa. Tarkimmalla tasolla lasketaan painotettu keskiarvo yksikkötason vastauksista. Isännöitsijöiden painottamistietona käytetään isännöintiyrityksen liikevaihtoa ja osittamisessa lisäksi kokoluokkaa. Vuokrataloyhtiöt ja julkisyhteisöt painotetaan niiden omistamien kiinteistöjen kerrosalan perusteella.
Seuraavaksi vastaajatyypeille lasketut tulokset aggregoidaan rakennustyypeittäin. Painotus perustuu Rakennusten ja asuntojen korjausrakentamisen vuositilaston pohjalta tehtyyn asiantuntija-arvioon.
Aikasarjan muodostus
Tiedot julkistetaan viiteajankohtina kevät ja syksy. Viiteajankohdat on valittu keruiden toteutusaikataulun mukaan. Ensimmäinen keruu toteutettiin syys-marraskuussa 2020 ja toinen keruu helmi-huhtikuussa 2021. Kaikissa korjausrakentamisen hintaindikaattorin pistelukujen aikasarjoissa syksyn 2019 pisteluku on 100. Kevään 2020 pisteluvut ovat syksyjen 2019 ja 2020 pistelukujen keskiarvo.