Julkaistu: 30.12.2022
Venäjän-kauppaa käyvien yritysten liikevaihdon kasvu jatkui syyskuussa hintojen nousun ansiosta
Venäjän-kauppaa vuonna 2020 käyneiden yritysten liikevaihdon kasvu jatkui ripeänä syyskuussa 2022, kokeellisen tilaston aikasarjoista selviää.
Liikevaihtokehityksen vertailua vaikeuttaa hintojen nousun vaikutus liikevaihtoon. Venäjän-kauppaa harjoittaneista yrityksistä valtaosa toimii jalostuksen toimialoilla, joilla hintojen nousu on ollut etenkin palveluihin verrattuna nopeaa.
Karkeiden laskelmien perusteella Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten toimialoilla hintojen nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin muiden ulkomaankauppaa harjoittaneiden yritysten toimialoilla. Hintojen nousu selittää Venäjän-kauppayritysten muita nopeamman liikevaihdon kasvun.
Hintapuhdistetulla volyymillä mitaten Venäjän-kauppaa harjoittaneiden ja muiden ulkomaankauppaa harjoittaneiden yritysten kehityksessä ei näyttäisi olleen tammi-syyskuun keskiarvolla mitaten suurta eroa. Venäjän-kaupan vähenemisellä ei siis näytä tässä vaiheessa olleen suurta vaikutusta yritysten kehitykseen kokonaisuutena, vaikka yksittäisten yritysten kohdalla vaikutukset ovatkin voineet olla merkittäviä.
Tämä 30.12.2022 julkaisu, jossa ovat mukana liikevaihtoindeksien aikasarjat syyskuulle 2022 asti, jää ainakin toistaiseksi viimeiseksi Venäjän-kauppaa käyvät yritykset -kokeellisen tilaston julkaisuksi.
Kuvio 1. Venäjän-kauppaa vuonna 2020 harjoittaneiden yritysten ja verrokkiryhmien liikevaihdon 3kk liukuvan summan vuosimuutoksen kehitys.
Sodan talousvaikutuksia on seurattu eri yritysjoukkojen kehitystä vertailemalla
Suomen Venäjän-kauppa on supistunut vuodesta 2014 lähtien ja Venäjän-liiketoimintaa harjoittavien yritysten määrä jo vuodesta 2012 lähtien. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Suomen Venäjän-vienti romahti entisestään ja monet yritykset ovat ilmoittaneet lopettavansa liiketoimintojaan Venäjällä. Tammi-syyskuussa 2022 Suomen Venäjälle suuntautuvan tavaraviennin arvo supistui 40 prosenttia ja tavaratuonnin arvo 2,5 prosenttia. Elokuun ja syyskuun aikana sekä tavaraviennin että -tuonnin arvot olivat alle puolet vuodentakaisesta. Lokakuussa tavaravienti supistui ennakkotietojen mukaan 77 prosenttia ja tavaratuonti 70 prosenttia vuodentakaisesta. Viennin ja tuonnin arvon kehitykseen vaikuttaa merkittävästi hintojen kehitys, Venäjän-tuonnin osalta perinteisesti etenkin öljyn ja metallien hintojen kehitys.
Vientipakotteiden ja Venäjän-liiketoimintojen lopettamisen myötä suomalaisyritysten Venäjältä kertyvien tulojen ennakoidaan yhä supistuvan. Venäjän-kaupan hyytymisen vaikutuksia suomalaisyrityksiin on seurattu vertaamalla Venäjän-liiketoimintaa harjoittaneiden yritysten liikevaihdon kehitystä muihin suomalaisyrityksiin. Yritysjoukkojen määritelmät on kuvattu kokeellisen tilaston sivulla.
Venäjän-kauppaa käyneet yritykset toimivat kuitenkin pääosin sellaisilla toimialoilla, joilla hintojen nousu on ollut keskimääräistä nopeampaa, jolloin kuluneen vuoden liikevaihtokehitystä seuraamalla ei ole ollut mahdollista arvioida kuinka suuri vaikutus sodalla on ollut Venäjän-kauppaa käyneisiin yrityksiin kokonaisuutena tai missä määrin ne ovat pystyneet korvaamaan menetettyä Venäjän-liiketoimintaa muilla markkinoilla. Lisäksi sodasta epäsuorasti seuraava talouskasvun heikkeneminen vaikuttaa negatiivisesti kaikkiin yrityksiin.
Venäjänkauppa-yritysten liikevaihto on kasvanut kuluvana vuonna voimakkaasti
Kuvio 2. Venäjän-kauppaa vuonna 2020 harjoittaneiden yritysten ja verrokkiryhmien liikevaihdon kehitys kausitasoitettuna.
Venäjän-kauppayritysten liikevaihto on etenkin syksystä 2021 lähtien kasvanut yritysten keskiarvoa ja etenkin muita ulkomaankauppaa harjoittaneita yrityksiä nopeammin. Huomioitavaa on, että liikevaihdon arvoon vaikuttaa liiketoiminnan määrän lisäksi hintojen kehitys. Suomen Venäjän-tuonti on koostunut pääosin tuotteista, joiden hinnat ovat nousseet viime aikoina erityisen voimakkaasti. Sellaisia ovat öljyn lisäksi esimerkiksi nikkeli ja monet muut metallit. Venäjän-tuonnin supistuessa myös Venäjän-tuontiin perustuvan liiketoiminnan voidaan olettaa supistuneen. Venäjän-tuontia harjoittaneiden yritysten liikevaihdon kasvussa ei ole kuitenkaan näkynyt hidastumista. Tähän vaikuttanee se, että yritykset toimivat toimialoilla, joiden hintojen kehitystä kuluneen vuoden turbulenssi on kiihdyttänyt.
Kuvio 3. Tavaravientiä Venäjälle tai tavaratuontia Venäjältä vuonna 2020 harjoittaneiden yritysten liikevaihdon kehitys kausitasoitettuna.
Syksystä 2021 alkaen etenkin Venäjän-tuontia harjoittaneiden yritysten liikevaihto on kasvanut nopeasti. Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihto on kasvanut kuluvana tammi-syyskuussa 12 prosenttiyksikköä muita ulkomaankauppaa harjoittaneita yrityksiä nopeammin. Kovin kasvupiikki ajoittui joulukuulle 2021. Kehityksessä ei näy vielä merkittävää käännettä, vaikka heinäkuussa Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihdon kasvu hidastuikin 18 prosenttiin.
Kuvio 4. Venäjän-kauppaa vuonna 2020 harjoittaneiden yritysten ja verrokkiryhmien liikevaihdon 3kk liukuvan summan vuosimuutoksen kehitys.
Venäjän-vientiä harjoittaneiden yritysten liikevaihto on kasvanut tammi-syyskuun aikana 9 prosenttiyksikköä muita tavaravientiä harjoittaneita yrityksiä nopeammin, kun taas Venäjän-tuontiyritysten liikevaihto on kasvanut 15 prosenttiyksikköä muita tavaratuontia harjoittaneita yrityksiä nopeammin.
Kuvio 5. Venäjän-kauppaa vuonna 2020 harjoittaneiden yritysten ja verrokkiryhmien liikevaihdon vuosimuutos 4-6/2022 ja 7-9/2022.
Liikevaihdon kasvu oli heinä-syyskuussa pääsääntöisesti hitaampaa kuin huhti-kesäkuussa 2022. Erityisen vauhdikkaasti liikevaihto on kasvanut yrityksissä, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa on ollut tavaratuontia Venäjältä. Tällaisia yrityksiä on Suomessa muutama sata ja ne ovat enimmäkseen pieniä yrityksiä. Voimakas liikevaihdon kasvu selittynee sillä, että kyseiset yritykset kauppaavat tuotteita, joiden hinnat ovat kuluvan vuoden aikana nousseet merkittävästi. Kesän jälkeen näidenkin yritysten liikevaihdon kasvu on hidastunut selvästi.
Kuvio 6. Venäjän-kauppaa vuonna 2020 harjoittaneiden yritysten ja verrokkiryhmien liikevaihdon vuosimuutos 4-6/2022 ja 7-9/2022.
Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihto on viime aikoina kasvanut muita ulkomaankauppayrityksiä nopeammin. Venäjän-tuontia harjoittaneiden yritysten liikevaihto on kasvanut Venäjän-vientiyrityksiä nopeammin.
Kuvio 7. Venäjän-kauppaa vuonna 2020 harjoittaneiden yritysten ja verrokkiryhmien liikevaihdon toimialajakauma eli toimialojen osuudet kunkin yritysjoukon liikevaihdosta vuonna 2020.
Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta 70 prosenttia kertyy jalostuksen toimialoilta (toimialat BCDEF eli kaivostoiminta, teollisuus, energia ja vesihuolto sekä rakentaminen), kun muiden ulkomaankauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta jalostuksen osuus on 37 prosenttia. Vastaavasti kaupan ja palvelujen toimialojen osuus Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta on 30 prosenttia, kun muiden ulkomaankauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta niiden osuus on 62 prosenttia. Kaupan alan yritysten merkitys korostuu erityisesti tuontiyritysten joukossa.
Venäjän-kauppaa harjoittaneet yritykset eroavat siis toimialajakaumaltaan merkittävästi muista ulkomaankauppaa harjoittaneista yrityksistä ja kotimarkkinayrityksistä.
Kuvio 8. Karkeiden 4-numerotason tai niiden puuttuessa tarkimpien käytössä olevien toimialojen tuottajahintoihin perustuvat laskelmat Venäjän-kauppaa vuonna 2020 käyneiden yritysten ja verrokkiyritysten hintojen vuosimuutoksesta sekä liikevaihdon vuosimuutoksesta tammi-syyskuussa 2022.
Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten ja verrokkijoukkojen hintakehityksen arvioimiseksi tehtiin karkea laskelma, jossa kullekin 4-numerotason toimialalle poimittiin sitä vastaava teollisuuden tuottajahintaindeksin, kotimarkkinoiden perushintaindeksin, kaupan liikevaihtoindeksin deflaattorin tai palvelujen tuottajahintaindeksin keskimääräinen vuosimuutos tammi-syyskuun 2022 ajalta. Mikäli sopivaa hintaindeksiä ei ollut käytettävissä 4-numerotasolla, niin käytettiin tarkinta käytettävissä olevaa hintaindeksiä. Näiden hintojen muutosten avulla laskettiin kullekin yritysjoukolle toimialoittain painotettu hintojen muutos tammi-syyskuulle 2022. Tämä laskelma antaa riittävän tarkan kuvan siitä, miten eri yritysjoukkojen tuottajahinnat ovat kehittyneet ja miten suuri vaikutus hintojen muutoksella on ollut kyseisten yritysjoukkojen liikevaihdon kasvuun.
Vaikkei tämän laskelman hintojen muutoksia kannatakaan tarkastella desimaalin tarkkuudella, niin nähdään kuviosta 8, että Venäjän-vientiyritysten ja Venäjän-tuontiyritysten hintojen nousu on ollut liikevaihdon kasvun eroja vastaavassa suhteessa nopeampaa kuin muiden ulkomaankauppaa käyneiden yritysten hintojen nousu. Tämän laskelman perusteella voidaan todeta, että hintojen nousu selittää eron näiden yritysjoukkojen liikevaihdon kasvussa. Mikäli Venäjän-kauppayrityksille ja muille ulkomaankauppaa käyneille yrityksille laskettaisiin kunnolliset volyymi-indeksit, olisivat erot yritysjoukkojen kehityksessä luultavasti melko pieniä. Yritysten liikevaihdon kasvu on siis kuluvana vuonna johtunut ennen kaikkea myyntihintojen noususta eikä tuotannon volyymin tai myynnin määrän kasvusta.
Tämä julkaisu jää ainakin toistaiseksi viimeiseksi Venäjän-kauppaa käyvät yritykset -kokeellisen tilaston julkaisuksi.
Lisätietoja: Matti Paavonen 029 551 3084