Julkaistu: 11.12.2024
Liiketilojen hinnat ovat laskeneet vuodesta 2015
Tilastokeskuksen uusi kokeellinen tilasto kuvaa toimitilojen hintojen muutoksia ja esittelee EU-rahoitteisen projektin tuloksia. Toimitilalla tarkoitetaan tässä tilastossa sellaista kaupallista kiinteistöä, jonka tarkoituksena on tuottaa tuloa joko vuokra- tai myyntitulon tai oman yritystoiminnan käytön kautta. Tyypillisesti toimitilat ovat muita kuin asuinrakennuksia, mutta yritysten ostamat vuokra-asunnot sisältyvät tilastoon. Yksityishenkilöiden vuokraustoiminta ei sisälly tilastoon.
Kokeellisen tilaston mukaan liiketilojen hinnat ovat koko maan tasolla lähteneet laskuun vuoden 2018 jälkeen. Tilaston tarkastelujakson alkupuolella liiketilojen hinnat ovat pysytelleet lähellä vuoden 2015 tasoa. Toimistojen hintaindeksi on liiketiloja vaihtelevampi ja puolivuosittaisesta indeksistä on vaikea havaita selkeää trendiä. Vuodesta 2016 lähtien on kuitenkin havaittavissa nouseva trendi vuoteen 2021 asti, minkä jälkeen hintakehitys on kääntynyt laskusuuntaan.
Kuvio 1. Vuokra-asuntojen, toimistojen ja liiketilojen hintaindeksi, koko maa
Vuokra-asuntojen hintaindeksi on kehittynyt maltillisesti koko vuodesta 2015 alkavan tarkastelujakson ajan aavistuksen laskevalla trendillä. Muita toimitiloja tasaisempi kehitys vuokra-asunnoilla selittyy sillä, että indeksilaskennassa on moninkertaisesti enemmän havaintoja ja kohteet ovat keskenään samankaltaisempia. Toimisto- ja liikekaupoissa on usein rakennusominaisuuksiltaan hyvin erilaisia rakennuksia, ja kauppatapahtumia on vähemmän.
Aikasarjan lopussa kaikkien toimitilojen indeksit ovat vuotta 2015 alhaisemmalla tasolla. Markkinatilanne on ollut hyvin heikko vuonna 2023 ja kauppoja on tehty erityisen vähän, mikä vaikuttaa hintakehitykseen ja lukujen luotettavuuteen. Kauppojen lukumäärä vaikuttaa tilastossa käytetyn laatuvakiointimenetelmän toimivuuteen ja pienten lukumäärien tilanteessa yksittäisetkin kohteet voivat heiluttaa indeksiä.
Toimistojen ja liiketilojen alueellisia eroja on helpompi tarkastella vuositiedoista kuin puolivuosittaisista, joiden hintakehitys on vaihtelevampaa. Pääkaupunkiseudun toimistojen vuosittainen indeksisarja noudattelee koko Suomen toimistojen hintaindeksiä: vuosien 2016 ja 2021 välillä hintojen kehitys on ollut pääasiassa nousevaa. Muissa suurissa kaupungeissa toimistojen hinnat ovat pysytelleet vuoden 2015 tason yläpuolella koko aikasarjan ajan. Muualla Suomessa toimistojen hintakehitys on erkaantunut pääkaupunkiseudusta ja muista suurimmista kaupungeista vuoden 2017 jälkeen.
Kuvio 2.Toimistojen hintaindeksi alueittain 2015=100
Liiketiloilla pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien hinnat ovat kehittyneet melko samankaltaisesti. Myös liiketiloilla muun Suomen hintakehitys erkaantuu pääkaupungista ja muista suurista kaupungeista, ja muun Suomen liiketiloilla laskeva kehitys jatkuu koko tarkastelujakson ajan.
Kuvio 3. Liiketilojen hintaindeksi alueittain 2015=100
Tilastoa tulkittaessa on muistettava, että yksittäisetkin kaupat voivat aiheuttaa indeksiin suuria piikkejä. Suomessa ei tehdä riittävästi toimitilakauppoja, jotta laatuvakiointi toimisi kaikissa tilanteissa ja lisäksi tilastossa mukana olevat kohteet ovat keskenään hyvin erilaisia. Nämä saavat aikaan suurta heiluntaa indekseissä.
Kokeellisen tilaston kehittämistä ja tulosten tulkintaa taustoittaa Tieto & trendit -artikkeli, jossa on saatavilla laajempaa analyysia indekseistä.
Lisätietoja: yliaktuaarit Liina Arhosalo 029 551 3612 ja Johanna Kaila 029 551 3012
Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala
Taulukot